Haastoimme alueellamme asuvia (Itä- ja Länsi-Pakila, Maunula, Pirkkola, Paloheinä ja Torpparinmäki) kuntavaaliehdokkaita vastaamaan pariin alueen perheitä askarruttavaan kysymykseen. Kysymykset olivat: 

1. Miten turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa?

2. Mikä on tärkein perheisiin liittyvä asia, jota haluat alueella edistää, ja millä tavalla aiot sitä viedä eteenpäin?

3. Miten Helsinki voisi kehittää yhteistyötä järjestöjen kanssa?

4. Terveisesi alueen lapsiperheille.

Iloisena huomasimme, että alueen perheiden asiat todellakin kiinnostavat ehdokkaita ja heitä lähti useita asioita pohtimaan. Kysymyksiin vastasivat seuraavat ehdokkaat: 

• Tapio Klemetti, Kokoomus, ehdokasnumero 290
• Anne Vuori, Kristillisdemokraatit, ehdokasnumero 1060
• Terhi Ainiala, Vihreät, ehdokasnumero 767
• Minna Salminen, SDP, ehdokasnumero 214
• Peppi Tervo-Hiltula, SDP, ehdokasnumero 225
• Yrjö Hakanen, Asukkaiden Helsinki -yhteislista, ehdokasnumero 1110

Kuntavaaliehdokkaat vastasivat kysymyksiin pääsääntöisesti omissa kanavissaan, joko omilla verkkosivuillaan tai sosiaalisessa mediassa, mutta alla olevien linkkin kautta pääset tutusutumaan, mitä mieltä he näistä asioista olivat. 

Kiva juttu, että olette pienten puolella! 

Kristillisdemokraattien ehdokas Anne Vuori vastasi näin: 

1. Miten turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa?
Tärkeintä on palveluiden saatavuus. Helsingin tulee turvata leikkipuistojen aukiolo myös kesällä, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee olla tarpeeksi pätevää henkilökuntaa sekä mahdollisuus päästä nopeasti terveydenhuollon ammattilaisten palvelujen piiriin, mikäli tarvetta ilmenee. 

2. Mikä on tärkein perheisiin liittyvä asia, jota haluat alueella edistää, ja millä tavalla aiot sitä viedä eteenpäin? 

Perheiden palveluiden säilyminen alueella. Myös harrastusmahdollisuudet ilman seuratoimintaa on tärkeää. On päästävät pelaamaan esim. jalkapalloa nurmelle / hiekalle perheen tai naapurin lasten kesken. Huolehdin valtuutettuna, että alueen palvelut toimivat. 

3. Miten Helsinki voisi kehittää yhteistyötä järjestöjen kanssa?
Keskusteluyhteys ja resurssien ylläpitäminen järjestöjen kanssa on tärkeää. Turhaa byrokratiaa tulee välttää, varsinkin pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Ei kilpailla samoilla palveluilla. 

4. Terveisesi alueen lapsiperheille.

Pidän huolta, että alueella palvelut säilyvät, jotta lapsesi pääsee lähipäiväkotiin sekä kouluun niin halutessaan. On myös tärkeää, että alueelle on toimivat liikenneyhteydet, eikä yksityisautoilulle aseteta esteitä.  

Ensimmäinen valtuustoaloitteeni / puolueen ryhmäaloite tulee koskemaan Helsinki-lisän palauttamista kotihoidon tukeen. On aivan selvää, että päätösvalta tulee olla perheillä, kuka heidän lastansa hoitaa. Helsinki-lisän turvin perheet voivat valita myös yksityisen toimijan lapsen hoitopaikaksi. 

Lue lisää hänen verkkosivuiltaan!

SDP:n Peppi Tervo-Hiltula vastasi kysymyksiin näin:

1. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tarvitaan resursseja koronakriisin jälkihoidossa. Lapsilta ja nuorilta on eri muodoissa leikattu jo pitkään, ja varsinkin nuorisotalojen määrä Helsingissä tulee turvata. Ne ovat lähipalveluita! Hyvinvointia tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta: laadukas varhaiskasvatus, perheiden palvelut sekä lapsille ja nuorille suunnatut mielenterveyspalvelut tarvitsevat resursseja ja asiakkaat on kyettävä tunnistamaan entistä aiemmin. Näin tilanteita päästään toivottavasti purkamaan jo tarpeeksi ajoissa esimerkiksi vertaisryhmissä, ohjaamisella sekä eri tuen muotojen yhteispelillä. 

2. Kohtuulliset ryhmäkoot ja tuki - olipa kyseessä koulu tai päiväkoti. Neuvola lähipalveluna. Koulutus ja koulujen lähistön liikenneturvallisuus. Helsinki-lisä varsinkin alemmissa tuloluokissa... Asioita on toki monia sillä perheteemat ovat minulle keskeisiä, mutta olen myös erityisen huolissani lastentarhaopettajien määrästä ja erityisesti ruotsinkielisten pätevien vakaopejen tilanteesta. 

3. Järjestöille on useita rahoituskanavia, mutta vielä hienompaa olisi nähdä yhteistyöhankkeita, tapahtumia ja uusia innovaatioita. Monesti hankkeet päättyvät ennen kuin niitä ehditään jalkauttaa. Tätä yhteistyötä voisi kehittää molempiin suuntiin. 

4. Pakilassa ja Pohjois-Helsingissä on hyvä elää! Meillä on useita hyviä päiväkoteja, mutta ne ovat harmillisen täynnä. Kaipaan koronaa edeltävältä ajalta muskareita ja aluetapahtumia. Toivottavasti tapaamme niissä taas pian! Lopuksi muistuttaisin Pakilan erityispiirteestä: joka paikassa ei ole jalkakäytäviä. Muistetaan siis ajaa varovasti pikkuteillä ja opettaa kaikenikäiset lapset liikkumaan turvallisesti, ilman kännyköiden pelailua, liikenteessä :) 

Asukkaiden Helsinki -yhteislistalta ehdokkaana numerolla 1110 oleva Yrjö Hakanen vastasi kysymyksiin näin: 

Miten turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa?

90-luvun laman virheitä ei pidä toistaa leikkaamalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista. Sen sijaan on tärkeä lisätä lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisia niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotyössä, lastensuojelussa kuin muissa julkisissa palveluissa.

Mikä on tärkein perheisiin liittyvä asia, jota haluat alueella edistää, ja millä tavalla aiot sitä viedä eteenpäin?

Paloheinän, Pakilan, Pirkkolan ja Maunulan alueen kannalta on tärkeää hylätä sote-toimialan suunnitelmat lopettaa Paloheinän ja Maunulan terveysasemat, neuvolat ja perheneuvolat sekä keskittää niiden palvelut Oulunkylään tai Malmille. Maunulan ja Paloheinän terveysasemat ja neuvolat ovat kaupungin mittareiden ja käyttäjien palautteen perusteella Helsingin kärkeä. Niiden toimintaa pitää jatkaa alueella. Nykyisten valtuustopuolueiden hyväksymä linjaus lopettaa 2020-luvun aikana suurin osa sote-lähipalveluista ja keskittää palvelut 5 – 6:een Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen vaikeuttaa palveluihin pääsyä ja palvelujen yhteyttä alueen palvelutarpeisiin.

Miten Helsinki voisi kehittää yhteistyötä järjestöjen kanssa?

Pakilan nuorisotalolle luvattiin Pakilanpuiston kouluille varta vasten suunnitellut monitoimitilat, kun nuorisotalo päätettiin siirtää pois nykyisistä tiloistaan. Sittemmin on selvinnyt, että nuorisotalon toiminta sijoitetaan lähinnä kahteen luokkahuoneeseen ja eteisaulaan, ei uuteen monitoimitilaan. Näistä koulutiloista nuorisopalvelut maksavat vieläpä paljon enemmän kuin nykyisistä tiloista Pakilan työväentalolla. Lisäksi kaupunki ei ole turvannut mitenkään nuorisotalon nykyisissä tiloissa aamupäivisin toimivien MLL:n muskarien, perhekahvilan ja muun toiminnan tiloja.

Olen jo toiminut ja aion jatkaa toimintaa sen puolesta, että nuorisotyön resurssit alueella eivät heikkene ja että muskarin ja muun lasten kerhotoiminnan jatkumisen edellytykset alueella turvataan.

Terveisesi alueen lapsiperheille.

Toivon, että alueen palvelujen ja kehittämisen merkeissä syntyy lisää sellaista kansalaistoimintaa ja yhteistyötä, jolla asukkaiden ääni kuuluu paremmin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Helsingissä tarvitaan näennäisen kuulemisen sijaan lähidemokratiaa ja sitä voimme yhdessä olla aikaansaamassa.